Suomalainen koulutus on pelastettava, ja se on tehtävä nyt. Ilmoittaudun määrätietoiseksi pelastusoperaation jäseneksi ja toivon että keväällä valitussa eduskunnassa on useita kansanedustajia innolla mukana tässä työssä.
Jokaisen sairaanhoitajan, juristin, lääkärin, myyjän, insinöörin, autonkuljettajan, välinehuoltajan, puhtaanapitäjän jne. taustalla on suomalainen opettaja – opettaja on ohjannut ammattitaitoisesti opinpolun alkupäässä – monien meidän kohdalla sillä on ollut ratkaiseva vaikutus tulevaisuuteen. Me kaikki tiedämme, että Suomessa on maailman parhaat opettajat. Suomessa opettajat ja esihenkilöt ovat pääsääntöisesti akateemisen loppututkinnon suorittaneita ja Suomessa on maailmanluokan opettajankoulutus. Kun seuraavalla hallituskaudella on säästettävä – on arvovalinta mitä Suomalaiselle koulutukselle tapahtuu. Maailman parasta järjestelmää ei saa romuttaa, vaan pikemminkin on kehitettävä systemaattinen korjaussarja.
Hyvää opetusta ei saada aikaan pelkällä rahalla, mutta sitä ei saada aikaan myöskään ilman rahaa. Koulutuksen kokonaisrahoitus on saatava pohjoismaiselle tasolle ja turvattava riittävä perusrahoitus. Rahoituksen on oltava pitkäjänteistä, koulutuksenjärjestäjän pitää pystyä ennakoimaan, on oltava uskallusta kehittää ja luottamus siihen, että rahoitus turvataan. Suomi on jäänyt jälkeen koulutuksen rahoituksessa. Jos verrataan Suomea muihin pohjoismaihin – Suomessa perusopetuksen oppilaskohtainen ostovoimakorjattu kokonaiskustannus on alhaisin. Norja ja Islanti ovat täysin omassa sarjassaan ja Suomi pohjoismaista viimeisenä.
Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet kaikilla päätutkimusalueilla; matematiikka, lukutaito ja luonnontieteet. Oppiminen eriytyy ja heikkojen osaajien määrä on kasvanut, tämä näkyy suoraan heikompana työn tuottavuutena. Suomalaisnuoret eivät hakeudu enää samalla tavalla korkeakoulutukseen. Korkeakoulututkinnon suorittamisessa mm. Chile, Slovenia, Espanja ja Kreikka ovat Suomen edellä. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Jatko-opinnoissa ja työssä on lähes mahdoton pärjätä, jos ei ole riittäviä taitoja lukutaidossa, matematiikassa, luonnontieteissä ja vuorovaikutustaidoissa. Tämä on asia, jolta yksikään päättäjä ei voi ummistaa silmiään, tähän asiaan tulee tarttua turvaamalla riittävä perusrahoitus.
Opettajat ovat pitkään kokeneet työssään psykososiaalista kuormitusta. Jos opettaja ei voi hyvin, tämä heijastuu oppilaisiin ja opiskelijoihin. Psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työturvallisuuslain on seurattava aikaansa, ja laissa on oltava selkeät seuraamukset lain noudattamattomuudesta. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut on jatkossakin oltava helposti saavutettavissa nuorten arkiympäristössä, tämä työ ei saa ”valua” nyt jo ylikuormittuneille opettajille. Opettaja ei jätä oppilasta pulaan – hän hoitaa myös ne tehtävät, jotka kuuluvat muille.
Entisenä pitkäaikaisena ammatillisena opettajana (yli 25 vuotta) voin todeta, että kaikki opiskelijani, jotka ovat säännöllisesti käyneet oppilaitoksessa ovat valmistuneet. Tärkein asia on se, että oppilas ja opiskelija viihtyy koulussa – sinne pitää olla mukava tulla. Lasten poissaoloja seuraava malli on otettava käyttöön jokaisessa peruskoulussa. Oppimisen tuki on varmistettava jokaisella kouluasteella. Jatkossa ei voi olla niin, että 10 -20 prosenttia lukee niin huonosti mennessään toiselle asteelle, että opinnot vaikeutuvat.
Lasten ja nuorten hyvää koulupolkua voitaisiin edistää ainakin seuraavalla tavalla:
- Nostetaan koulutuksen perusrahoitus ensin Ruotsin tasolle ja myöhemmin Norjan ja Islannin tasolle
- Turvataan kelpoiset opettajat kaikille asteille (opettajarekisteri)
- Parannetaan opettajan työhyvinvointia ja turvataan täydennyskoulutus
- Annetaan opettajille mahdollisuus turvata perustaidot kaikille
- Riittävästä opettajamäärästä tulee säätää perusasteella ja toisella asteella
- Turvataan jatkuvalla oppimisella työikäisten osaaminen
- Turvataan kaikilla asteilla riittävä ja laadukas kelpoisen opettajan antama opetus
- Vahvistetaan oppimisen tukea kaikilla asteilla